perjantai 6. helmikuuta 2015

Eristeiden tyhjennys sekä ulkovuorauksen purku

Tiesimme jo ostovaiheessa, että talon alimmat kaksi hirsikertaa tulisi vaihtaa. Samoin taloa tulisi oikaista. Muutoin hirsirunko vaikutti terveeltä ja on tähän saakka ollutkin sitä.

Hirsikorjaajan tulo lähestyi, ja myös eristeet oli purettava. Kyselimme imuauton hintaa, mutta hinta oli niin tähtitieteellinen, että päädyimme vuokraamaan isokokoisen käsikäyttöisen imurin. Alapohjan eristeenä oli puru-hiekkakerros, jonka jälkeen oli turvetta, sitten sammalta, jolla oli tilkitty alimman kivikerroksen kolot. Eristeet saivat meitä jo pohtimaan talon todellista ikää.

Miesparka rehki alapohjan eristeet imurilla yksin ulos yhden viikonlopun aikana. Tämäkin projekti osoittautui luultua työläämmäksi. Eristettä piti lapioida ja kääntää, jotta imuri jaksoi imeä ne pois. 




Yläpohjaa ei ehditty tyhjentää viikonlopun aikana. Koska imuri piti jo palauttaa takaisin toiseen kaupunkiin, yläpohjan eristeet lapioitiin käsin seuraavana viikonloppuna ja heitettiin ikkunasta pihalle. Koska kaivinkone on jossain vaiheessa tulossa tontille joka tapauksessa, voidaan sillä myllätä pihan peitonneet eristekasat pois pihamaalta. Yläpohjan eristeitä tyhjentäessä rakenteiden välistä löytyi vanhoja sanomalehtiä, jotka todistivat talon iän olevan kuitenkin juuri se, mitä meille oli kerrottukin.





Myös ulkovuoraus tuli purkaa hirsikorjausta varten. Tarkoitus oli joka tapauksessa tehdä vuoraus uusiksi, kunhan talon remontti sisältä on ensin valmis. Alta paljastuikin kauniit hirret, ja alimmat kaksi-kolme hirsikertaa olivat todella vaihdon tarpeessa - kuten oli arveltukin. Muutoin hirsi oli tervettä!





Kuvaa alimmista hirsistä, jotka ovat vaihdon tarpeessa.







Ullakon toisesta ikkunasta lapioidut eristeet peittivät jo tuvan ikkunankin. Onneksi naapurin ystävällinen isäntä lupasi käydä traktorilla työntämässä eristekasan pois tieltä, jotta hirsikorjausta päästään tekemään.

Nyt siis odottelemaan hirsikorjaajaa ja seuraavaa vaihetta! Sen jälkeen pohditaankin tulisijojen kuntoa ja kohtaloa toden teolla sekä aletaan pikkuhiljaa tekemään taloa sisältä uudelleen. 

torstai 5. helmikuuta 2015

Purkutöiden viimeistelyä











Pieni makuuhuone seinäpintojen purkamisen jälkeen. Alla vasemmalla näkyy vielä purkamaton huone. 









Keittiökin koki jo tässä vaiheesa melkoisen muodonmuutoksen. Valkoisen levykaton alta paljastui kaunis tummanruskea puu-hirsikatto, joka jää ehdottomasti keittiön katoksi. Harmiksemme poikkihirsiin oli edellisessä remonttivaiheesssa sahattu pieniä uria koolausta varten. Syntiä suorastaan, mutta toivotaan että nämäkin pienet jäljet saamme peitettyä. Mitä mieltä olette - tulisiko keittiön katto säilyttää tämän värisenä vai maalata?


Keittiön katossa roikkuu pitkät puut, jolla lepäsivät vanhat ja kauniit leivinlaudat. Toisaalta haluaisimme nämä säilyttää, mutta katsotaan löytääkö ne paikkaansa uudessa keittiössä. Toistaiseksi päätimme jättää ne paikoilleen.











Keittiön katto paljastui yllätykseksemme levyjen alta. Samalla keittiön huonekorkeus kasvoi hieman.


Vanhat lattialankut olivat ehjiä, joten halusimme purkaa ne ehjänä talteen. Liitoksista päätellen lattia ei ole kaikkiaan alkuperäinen, sillä tappiliitoksia oli käytetty vain muutamissa kohdissa. Tarkoitus olisi hioa ja maalata lankut ja käyttää uudelleen.


tiistai 3. helmikuuta 2015

Kuvia sisältä sekä purkutöiden aloitus

Isompi makuuhuone 
Ullakko, joka on rakentamatonta tilaa.

Keittiön leivinuuni, joka on todennäköisimmin purkutuomion alla.
Uusi tehdään tilalle, sillä tarkoitus olisi lämmittää talo puulla.
Tupa


Keittiö

Keittiökomero, joka todennäköisimmin tulee osaksi tupaa.

Eteinen
Pienempi makuuhuone, josta aloitimme purkutyöt.

Pienemmän makuuhuoneen pönttöuuni.


Isomman makuuhuoneen pönttöuuni.

Purkutyöt aloitimme isommasta makuuhuoneesta uudenvuodenaattona. Mikä olisi ollutkaan parempi tapa viettää uutta vuotta, kun kahdestaan purkuraudat kädessä!





Sähköjohdot saivat lähteä ensimmäisenä, vanhassa talossa kun ovat pintavetoina. Purkutyöt osoittautuikin arveltua työläämmäksi kun etsimäämme hirsiseinää peitti tapetti, puukuitulevy, tapetti -kerrokset. Entisaikaan ei myöskään ilmeisesti nauloja säästelty, niitä oli naputeltu tiuhaan tahtiin ja tekivät purkamisesta entistäkin miellyttävämpää.





Vihdoin hirsiseinät alkoivat paljastua! Hirsien välit oli tilkitty vanhalle ajalle uskollisesti sammaleella.  


Kattolevyjen alta paljastui kaunis paneelikatto. Taloa oli remontoitu jossain vaiheessa 70-lukua ja tuolle ajalle uskolliseen tyyliin ilmeisesti kaikki puu oli haluttu peittää mahdollisimman hyvin. Päätimme, että paneelikatto molemmissa makuuhuoneissa oli sen verran hyväkuntoinen, että se olisi hionnan ja maalauksen jälkeen juuri sopiva meille. 


Lounastauolla näkymää tuvan ikkunasta pihapellolle sai tihrustaa kauniiden kuurankukkien lävitse. 


Kaunis talvinen maisema lämmitti, vaikka pakkasta oli -20 astetta. 




Ensimmäisillä purkuretkillä kierrätykseen saivat lähteä myös vanhat uunit, pakastimet sekä jääkaapit.