Mitä kuuluu talolle?

Kaivinkone tuli vierailulle elokuun lopulla ja kaivuuhommat aloitettiin. Harmaavesikaivo asennettiin sekä putket talolta kaivolle. Mäelle tuli sadevesijärjestelmä, vesiputket sekä maakaapelit sähkölle. Uudisosalle (jonne tulee märkätilat) kaivettiin anturoitten pohjat. 

Salaojat kaivettiin talon ympärille. Kuvassa näkyy myös joulukuussa uusittu pihatie. Talon takaa kaadoimme puut ja hävitimme huussin. Isot polttopuukasat siirrettiin piha-aitan taakse muiden polttopuiden joukkoon. Nyt näkymä pihaan ajaessa on avarampi ja valoisampi eikä talo jää puiden peittoon.

Salaojat sekä uudisosan pohjien kaivuuta.

Portaiden paikka on tuottanut tässä projektissa paljon harmaita hiuksia. Suunnitelmia oli jos jonkinlaisia. Järkevin vaihtoehto yläkerran huonejärjestyksen kannalta olisi ollut laittaa portaat kiertämään leivinuunin päältä, jolloin saapuminen yläkertaan olisi ollut keskellä huoneita. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt talon vanhojen rakenteiden purkamista ja uusimista. Näin ollen ajatus siitä, että talo säilyy mahdollisimman pitkään sellaisena, kun se on ollut olisi kadonnut. Päädyimme purkamaan eteisen, tuvan ja ruokakomeroiden väliset seinät sekä avaamaan eteisen ja vanhan ruokakomeron katon. Näkymä on melko erilainen, mutta upea! Näkymä ylös saakka sekä avaruus tuo heti tilan tuntua tupaan. Myös lämmityksen kannalta tämä on järkevä vaihtoehto, sillä leivinuuni luovuttaa näin lämpöä myös yläkertaan.

Tuvan, eteisen sekä ruokakomeron seinät purettuna.

Lattiarunkojen valmistusta

Ajatuksena on, että näkymä eteisessä olisi avoin yläkertaan aina kattotuoleihin saakka. Ajatuksenamme on laudoittaa kattotuolien välit oman metsän tuppeen sahatulla kuusella. Eristetila kasvatetaan nykyisen katon yläpuolelle. Kantavat rakenteet rakennetaan uudelleen. Kattopellit uusitaan. 

Leivinuuni sekä molemmat pönttöuunit purettiin nuohoojan sekä muurarin kehotuksesta. Leivinuunin tulipesä oli alkanut sortua, samoin molemmissa pönttöuuneissa oli havaittavissa samaa. Uunit olisivat saattaneet kestää muutaman vuoden vielä, mutta koska niiden purkaminen on (ja oli!) varsin sotkuista puuhaa päädyimme uusimaan uunit samaan syssyyn. Piippu oli hyväkuntoinen ja se sai jäädä. Isäntä kävi purkamassa meille yhden pönttöuunin Ähtäristä, joka muurataan nyt uudelleen toiseen makuuhuoneeseen. Toiseen makuuhuoneeseen olemme etsiskelleet vanhoja kuoria. Leivinuuni-puuhella yhdistelmää olisi tarkoitus alkaa muuraamaan joulukuussa. 

Makuuhuoneiden lattiarungot. 

Näkymä makuuhuoneesta eteiseen ja tupaan. 

Nämä kuulumiset ovat elokuun lopulta. Lisää on luvassa!

Kesän kuulumiset

Niin on vierähtänyt puolisen vuotta edellisestä kirjoituksesta. Kevät tuli, kesä vierähti viileissä merkeissä ja syksy saapui. Loppukevät ja alkukesä oli projektimme kannalta hiljaisia, josta suurin syy alla olevassa kuvassa - perheemme kasvoi heinäkuussa pienellä pojalla. 

Pieni mietintätauko tuli tarpeeseen, ja olihan syy muutenkin mitä mainioin. Tämän lisäksi suunnitelmamme remontin suhteen meinasivat lähteä rönsyilemään, mutta onneksi järjen ääni palautti maan pinnalle. Alun perin lähdimme tavoittelemaan yksinkertaisempaa ja omavaraisempaa elämää. Halusimme remontoida talon vanhaa kunnioittaen ja erityisesti talon historiaa kunnioittaen. 

Vaikka talon remontti piti tuumaustaukoa on Koivumäellä käynyt silti täysi tohina. Metsät ovat saaneet kauan kaipaamaansa raivausta (kiitos isäni!), ja maisema pihassamme näyttää aivan toiselta. Polttopuita on tehty valmiiksi seuraavalle kahdelle-kolmelle vuodelle (kiitos appivanhempien!). Kaivinkone kävi tekemässä ensimmäiset kaivuunsa ja pihasta on kaatunut muutama puu ja hävitetty toinen huussi. 

Päädyimme hieman jatkamaan hirsikorjausta ja vaihtamaan vielä yhden hirren itse. Näin jälkikäteen hirsikorjaus oltaisiin osattu tehdä itsekin, mutta olisihan se toki vienyt näin "ensikertalaisena" huomattavan enemmän aikaa. Onneksi voimme hyödyntää tätä taitoa muiden rakennusten kunnostusta ajatellen!

Olemme kaikesta huolimatta viettäneet aikaa tänä kesänä ja syksynä Koivumäellä jo paljon - kiitos siitä 80-luvun Soliferillemme, joka on ollut katto päämme päällä remonttimme aikana. Pihasaunaa on lämmitelty ahkerasti ja olemme nauttineet vaihtelevista sääolosuhteista kesällä ja vuodenajan vaihtumisesta syksyyn. Minulla käy kiittäminen kylmää kesää ja tuulista Koivumäkeä, jonne oli hyvä lähteä pakoon niitä vähäisiäkin helteitä ison mahan kanssa.

Koivumäki on todella antanut meille parastaan, näyttänyt mitä luonto on kauneimmillaan ja runsaimmillaan. Lapset ovat saaneet ihmetellä hyönteisiä, liskoja ja mitä ihmeellisempiä otuksia. Me vanhemmat olemme nauttineet näistä luonnon antimista yhtä lailla.

Alla olevat kuvat on otettu lokakuussa. Kylmä kesä ja lämmin syksy ovat saaneet luonnon sekaisin - kukat kukkivat, auringonkukat nousevat pellon laidalla ja perhoset lentävät. Pihlajat eivät ole tehneet marjoja, joten tämä vanhan kansan mukaan tietää kylmää talvea. Tämä jääköön nähtäväksi.

Metsässä olemme kulkeneet ahkerasti. Se on toiminut pelastuksena silloin, kun projekti on tuntunut loputtomalta. Se on tarjonnut meille herkkujaan ja lisää ihmeteltävää. Kaiken keskeneräisyyden keskellä elämisellä, paikasta toiseen ramppaamisella ja väliaikaisen pikkuisen remonttikodin sietämisellä on tarkoituksensa - oppia arvostamaan yksinkertaisiakin asioita ja ymmärtämään, että tämäkin on vaihe ja matka, joka on kuljettava, jotta voimme saada tämän unelmiemme kodin! 

Ei hätää - pian on luvassa talon kuulumisia!

Hirsikorjaus valmis!

Tämä päivitys oli tarkoitus julkaista jo ennen hiihtolomaa, mutta isäntäväki otti suunnaksi etelän lämmön. Tässä siis päivitystä siitä, mitä projektillemme kuului muutama viikko sitten.

 Hirsikorjaajat saapuivat Koivumäkeen muutama viikko sitten tiistaina ja valmista tuli saman viikon lopulla. Hirsirunko on onneksemme vuosien ajan säilynyt hyvässä kunnossa ja ainoastaan alin hirsikerta vaihdettiin. Eteläseinällä hirttä ei vaihdettu ollenkaan, sillä alin hirsi oli ainoastaan pinnasta vioittunutta. Sen korjauksen voimme hoitaa itse. Alun perin toivoimme, että korjaukseen käytetään vanhoja hirsiä, mutta sopivia hirsiä ei ollut saatavilla, joten vaihdossa laitettiin muutaman vuoden vanhoja hirsiä. Jäähän nämä kaikki toki ulkoverhouksen peittoon, joten ulkonäön kannalta hirsien iällä ei ole merkitystä.

Ikävänä yllätyksenä pohjoisseinän hirsirakenteesta löytyi iso hevosmuurahaisen pesä, joka olisi pitkässä juoksussa voinut tehdä enemmänkin tuhoa talolle. Hevosmuurahainen on maamme suurin muurahaislaji, joka elää metsissä ja tekee pesänsä kuolleiden tai elävien puiden alaosiin. Taloihin pesä voi joutua saastuneen puun mukana, mutta metsäseudulla naaras saattaa perustaa pesänsä myös talon rakenteisiin, kuten meillä oli käynyt. (Lähde) 

Pesä sekä muniva kuningatar lähti kuitenkin hirsien vaihdon yhteydessä, ja täten suurin ongelma tuli korjattua. Onneksi muurahaiset olivat tehneet suurimman tuhon ainoastaan kosteissa vioittuneissa hirsissä. Aiemmin kylmäkomeron virkaa toimittaneeseen nurkkaan muurahaiset olivat myöskin päässeet (ylempi kuva). Kylmäkomerossa kastepiste oli päässyt muodostumaan rungon sisäpintaan, joka oli houkutellut muurahaiset myös sinne. Tästä selvittäneen kuitenkin höyläämällä ja myrkyttämällä seinä.

Sisätiloissa uudet hirret maisemoituvat toivottavasti lattiarakenteeseen. 

 Laskiaissunnuntaina vietimme päivän Koivumäessä. Oli ihana huomata, miten kevät tekee tuloaan ja nuotiolla istuskellessa Aurinko lämmitti mukavasti selkää. Talonväki kävi lomalla aurinkoisemmassa paikassa hakemassa voimia ja inspiraatiota loppukevään työ- ja remonttirupeamaan. Näyttäisi siltä, että seuraavana vuorossa on tulisijojen entrausta. Sen jälkeen taloa voi alkaa tekemään sisäpuolelta uudelleen - vuorossa ensimmäisenä lattiat!

Eristeiden tyhjennys sekä ulkovuorauksen purku

Tiesimme jo ostovaiheessa, että talon alimmat kaksi hirsikertaa tulisi vaihtaa. Samoin taloa tulisi oikaista. Muutoin hirsirunko vaikutti terveeltä ja on tähän saakka ollutkin sitä.

Hirsikorjaajan tulo lähestyi, ja myös eristeet oli purettava. Kyselimme imuauton hintaa, mutta hinta oli niin tähtitieteellinen, että päädyimme vuokraamaan isokokoisen käsikäyttöisen imurin. Alapohjan eristeenä oli puru-hiekkakerros, jonka jälkeen oli turvetta, sitten sammalta, jolla oli tilkitty alimman kivikerroksen kolot. Eristeet saivat meitä jo pohtimaan talon todellista ikää.

Miesparka rehki alapohjan eristeet imurilla yksin ulos yhden viikonlopun aikana. Tämäkin projekti osoittautui luultua työläämmäksi. Eristettä piti lapioida ja kääntää, jotta imuri jaksoi imeä ne pois. 

Yläpohjaa ei ehditty tyhjentää viikonlopun aikana. Koska imuri piti jo palauttaa takaisin toiseen kaupunkiin, yläpohjan eristeet lapioitiin käsin seuraavana viikonloppuna ja heitettiin ikkunasta pihalle. Koska kaivinkone on jossain vaiheessa tulossa tontille joka tapauksessa, voidaan sillä myllätä pihan peitonneet eristekasat pois pihamaalta. Yläpohjan eristeitä tyhjentäessä rakenteiden välistä löytyi vanhoja sanomalehtiä, jotka todistivat talon iän olevan kuitenkin juuri se, mitä meille oli kerrottukin.

Myös ulkovuoraus tuli purkaa hirsikorjausta varten. Tarkoitus oli joka tapauksessa tehdä vuoraus uusiksi, kunhan talon remontti sisältä on ensin valmis. Alta paljastuikin kauniit hirret, ja alimmat kaksi-kolme hirsikertaa olivat todella vaihdon tarpeessa - kuten oli arveltukin. Muutoin hirsi oli tervettä!

Kuvaa alimmista hirsistä, jotka ovat vaihdon tarpeessa.

Ullakon toisesta ikkunasta lapioidut eristeet peittivät jo tuvan ikkunankin. Onneksi naapurin ystävällinen isäntä lupasi käydä traktorilla työntämässä eristekasan pois tieltä, jotta hirsikorjausta päästään tekemään.

Nyt siis odottelemaan hirsikorjaajaa ja seuraavaa vaihetta! Sen jälkeen pohditaankin tulisijojen kuntoa ja kohtaloa toden teolla sekä aletaan pikkuhiljaa tekemään taloa sisältä uudelleen.