Mitä kuuluu talolle?

Kaivinkone tuli vierailulle elokuun lopulla ja kaivuuhommat aloitettiin. Harmaavesikaivo asennettiin sekä putket talolta kaivolle. Mäelle tuli sadevesijärjestelmä, vesiputket sekä maakaapelit sähkölle. Uudisosalle (jonne tulee märkätilat) kaivettiin anturoitten pohjat. 

Salaojat kaivettiin talon ympärille. Kuvassa näkyy myös joulukuussa uusittu pihatie. Talon takaa kaadoimme puut ja hävitimme huussin. Isot polttopuukasat siirrettiin piha-aitan taakse muiden polttopuiden joukkoon. Nyt näkymä pihaan ajaessa on avarampi ja valoisampi eikä talo jää puiden peittoon.

Salaojat sekä uudisosan pohjien kaivuuta.

Portaiden paikka on tuottanut tässä projektissa paljon harmaita hiuksia. Suunnitelmia oli jos jonkinlaisia. Järkevin vaihtoehto yläkerran huonejärjestyksen kannalta olisi ollut laittaa portaat kiertämään leivinuunin päältä, jolloin saapuminen yläkertaan olisi ollut keskellä huoneita. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt talon vanhojen rakenteiden purkamista ja uusimista. Näin ollen ajatus siitä, että talo säilyy mahdollisimman pitkään sellaisena, kun se on ollut olisi kadonnut. Päädyimme purkamaan eteisen, tuvan ja ruokakomeroiden väliset seinät sekä avaamaan eteisen ja vanhan ruokakomeron katon. Näkymä on melko erilainen, mutta upea! Näkymä ylös saakka sekä avaruus tuo heti tilan tuntua tupaan. Myös lämmityksen kannalta tämä on järkevä vaihtoehto, sillä leivinuuni luovuttaa näin lämpöä myös yläkertaan.

Tuvan, eteisen sekä ruokakomeron seinät purettuna.

Lattiarunkojen valmistusta

Ajatuksena on, että näkymä eteisessä olisi avoin yläkertaan aina kattotuoleihin saakka. Ajatuksenamme on laudoittaa kattotuolien välit oman metsän tuppeen sahatulla kuusella. Eristetila kasvatetaan nykyisen katon yläpuolelle. Kantavat rakenteet rakennetaan uudelleen. Kattopellit uusitaan. 

Leivinuuni sekä molemmat pönttöuunit purettiin nuohoojan sekä muurarin kehotuksesta. Leivinuunin tulipesä oli alkanut sortua, samoin molemmissa pönttöuuneissa oli havaittavissa samaa. Uunit olisivat saattaneet kestää muutaman vuoden vielä, mutta koska niiden purkaminen on (ja oli!) varsin sotkuista puuhaa päädyimme uusimaan uunit samaan syssyyn. Piippu oli hyväkuntoinen ja se sai jäädä. Isäntä kävi purkamassa meille yhden pönttöuunin Ähtäristä, joka muurataan nyt uudelleen toiseen makuuhuoneeseen. Toiseen makuuhuoneeseen olemme etsiskelleet vanhoja kuoria. Leivinuuni-puuhella yhdistelmää olisi tarkoitus alkaa muuraamaan joulukuussa. 

Makuuhuoneiden lattiarungot. 

Näkymä makuuhuoneesta eteiseen ja tupaan. 

Nämä kuulumiset ovat elokuun lopulta. Lisää on luvassa!

Kesän kuulumiset

Niin on vierähtänyt puolisen vuotta edellisestä kirjoituksesta. Kevät tuli, kesä vierähti viileissä merkeissä ja syksy saapui. Loppukevät ja alkukesä oli projektimme kannalta hiljaisia, josta suurin syy alla olevassa kuvassa - perheemme kasvoi heinäkuussa pienellä pojalla. 

Pieni mietintätauko tuli tarpeeseen, ja olihan syy muutenkin mitä mainioin. Tämän lisäksi suunnitelmamme remontin suhteen meinasivat lähteä rönsyilemään, mutta onneksi järjen ääni palautti maan pinnalle. Alun perin lähdimme tavoittelemaan yksinkertaisempaa ja omavaraisempaa elämää. Halusimme remontoida talon vanhaa kunnioittaen ja erityisesti talon historiaa kunnioittaen. 

Vaikka talon remontti piti tuumaustaukoa on Koivumäellä käynyt silti täysi tohina. Metsät ovat saaneet kauan kaipaamaansa raivausta (kiitos isäni!), ja maisema pihassamme näyttää aivan toiselta. Polttopuita on tehty valmiiksi seuraavalle kahdelle-kolmelle vuodelle (kiitos appivanhempien!). Kaivinkone kävi tekemässä ensimmäiset kaivuunsa ja pihasta on kaatunut muutama puu ja hävitetty toinen huussi. 

Päädyimme hieman jatkamaan hirsikorjausta ja vaihtamaan vielä yhden hirren itse. Näin jälkikäteen hirsikorjaus oltaisiin osattu tehdä itsekin, mutta olisihan se toki vienyt näin "ensikertalaisena" huomattavan enemmän aikaa. Onneksi voimme hyödyntää tätä taitoa muiden rakennusten kunnostusta ajatellen!

Olemme kaikesta huolimatta viettäneet aikaa tänä kesänä ja syksynä Koivumäellä jo paljon - kiitos siitä 80-luvun Soliferillemme, joka on ollut katto päämme päällä remonttimme aikana. Pihasaunaa on lämmitelty ahkerasti ja olemme nauttineet vaihtelevista sääolosuhteista kesällä ja vuodenajan vaihtumisesta syksyyn. Minulla käy kiittäminen kylmää kesää ja tuulista Koivumäkeä, jonne oli hyvä lähteä pakoon niitä vähäisiäkin helteitä ison mahan kanssa.

Koivumäki on todella antanut meille parastaan, näyttänyt mitä luonto on kauneimmillaan ja runsaimmillaan. Lapset ovat saaneet ihmetellä hyönteisiä, liskoja ja mitä ihmeellisempiä otuksia. Me vanhemmat olemme nauttineet näistä luonnon antimista yhtä lailla.

Alla olevat kuvat on otettu lokakuussa. Kylmä kesä ja lämmin syksy ovat saaneet luonnon sekaisin - kukat kukkivat, auringonkukat nousevat pellon laidalla ja perhoset lentävät. Pihlajat eivät ole tehneet marjoja, joten tämä vanhan kansan mukaan tietää kylmää talvea. Tämä jääköön nähtäväksi.

Metsässä olemme kulkeneet ahkerasti. Se on toiminut pelastuksena silloin, kun projekti on tuntunut loputtomalta. Se on tarjonnut meille herkkujaan ja lisää ihmeteltävää. Kaiken keskeneräisyyden keskellä elämisellä, paikasta toiseen ramppaamisella ja väliaikaisen pikkuisen remonttikodin sietämisellä on tarkoituksensa - oppia arvostamaan yksinkertaisiakin asioita ja ymmärtämään, että tämäkin on vaihe ja matka, joka on kuljettava, jotta voimme saada tämän unelmiemme kodin! 

Ei hätää - pian on luvassa talon kuulumisia!